Josta tulikin mieleen kevät ihan oikeasti kun alkaa lumet sulaa ja aurinko lämmittää mahdollisesti myös ensimmäisiä leskenlehtiä näkee tien penkoilla.
Kevät on oikein kaunis ja ruma yhtä aikaa, kaikkine hiekkakasoineen tien reunoilla ja myös roskineen, jota ihmiset ovat heitelleet auton ikkunoista pihalle. Mutta siitä huolimatta niin nättiä, puut alkavat herätellä itseään, hiirenkorvia on puissa. Ja minulle siinä vaiheessa allergia, allergialääkkeet ja paketillinen nessuja. Silti minä odotan kevättä vaikka pelkkä ajatus keväästä saa silmät vuotamaan ja turpoamaan, nenän vuotamaan ja aivastuttamaan.
Kevät on aikaa jolloin itsekkin herättelet itsesi talven jälkeisestä horroksesta.
Leikitellään ajatuksella jos me nukuttaisi talviunta niinkuin muumit, osattaisiinko me arvostaa enemmän kaikkea sitä ihanaa ja valkeaa meiden ympärillä. Tai niitä aamuja kun lumi on vuorannut vaippaansa puut ja kaiken. Se on kaunis näky, tai ainakin minä tykkään siitä. Ne aamut jolloin aurinko tummanpunaisena oikoo säteitään valkeaan maahan.
Joskus olenkin miettinyt sitä miten perus negatiivisiä me ihmiset välillä ollaan, lunta on taas tullut noin paljon, siellä on -20 astetta pakkasta. Sitten kesällä ollaan valittamassa kuumuudesta, täällä on niin kuuma ja taaskaan ei viime yönä nukuttu kun oli niin kuuma. Aurinko paistaa liian paljon ja yms. yms. Syksyllä sataa vettä ja on märkää.. Tähän meistä varmasti jokainen sortuu. Yrittäkäämme siis nauttia kaikista vuodenajoista samalla tavalla kun muustakin elämästä. Kaveritkin on kuin vuodenajat jokainen on erilainen ja jokaisella on omat luonteen piirteet, ihan samalla tavalla kuin vuodenajoillakin. ;)
Nauttikaamme siis kavereista jotka ovat kuin vuodenajat ja vuodenajoista niinkuin kavereista :)
Oikein leppoisaa sunnuntaita kaikille!
<3:llä Riina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti